tiistai 6. joulukuuta 2016

Hyvää itsenäisyyspäivää Suomi!

Yli kuukausi taas vierähtänyt johonkin, ihan huomaamatta. Talvi on tullut ja valaat sillien perässä. Kunnon kuvia ei valaista ole vielä, mutta kerran pääsin miekkavalaiden eviä ihastelemaan! Mieletön tunne oli, ihan kuin olisi pikkutyttö ollut jossain isossakin maailmassa. Ihastelin niin innoissani, etten ehtinyt kuvia napsimaan. Mutta pyöriäisiä on tullut nähtyä enemmänkin, ne muistuttavat eviltään paljon delfiinejä ja uivat vähän samalla tyylillä. Jos vanhat merkit pitävät paikkaansa, niin valaita pääsee ihastelemaan vielä pitkälle ensi vuoteen ja tammikuussa olen lähdössä valassafarille. Kuvia tulee vielä!

Edellisessä postauksessa lupailin kaiken maailman kauppatavaroiden hintojen vertailua, mutta välillä tuntuu että hyvä että on sinne kauppaan edes ehtinyt. Taas jälleen kerran muutettiin, laskin että olen lastannut muuttokuorman viimeisen puolen vuoden sisään neljä kertaa. Nyt saisi jo riittää ainakin seuraavaksi puoleksi vuodeksi! Olo alkoi käydä edellisessä asunnossa hankalaksi, en saanut enää öisin nukuttua kunnolla yskimisen ja tukkoisuuden takia. Homealtistunutko? Kaikki on sanonut että koirien kanssa asunnon saaminen Tromsasta on mahdotonta, mutta tuli kumottua tuo myytti! Kaksi akkaa ja kolme koiraa sai useita tarjouksia sen jälkeen kun oltiin tehty itsestämme kuvien kera ilmoitus. Ja saatiin kiva asunto ja ennenkaikkea puhdas asunto. Just eilen tuo kämppis ihmetteli, miten en enää niiskuta ja äänikään ei ole enää niin painoksissa. Jes, kiva terve olo!

Marraskuun lopulla nähtiin viimeisen kerran aurinko ennen kaamoksen alkua. Moni on varoitellut etukäteen kaamoksesta, miten vaikeaa pimeys on kun ei aurinkoa nää ollenkaan. Mutta vielä ainakin tuntuu kivalta, kunnon lumikerros tuo sikana valoa ja iltaisin on saanut ikkunoista ihailla mielettömiä revontulia! Aika maagista.


Viimeinen päivä kun aurinko paistoi, 20.11.16

Voitteko kuvitella, minulla on ollut opiskelija ohjattavana! Hän on hirveän fiksu ja helppo ohjattava onneksi ja väliarvioinninkin selvitin opettajan kanssa kunnialla. Tähän on tultu, se on jotenkin uskomattoman kuuloista puolen vuoden olemisen jälkeen että pystyy olemaan opiskelijaohjaajana. Alan pikku hiljaa uskomaan sitä kliseetä, että kielen oppii parhaiten puhumalla ja se todellakin on mahdollista. 

Tänään on Suomen itsenäisyyspäivä. Totta kai minulla on töistä pyydetty vapaapäivä ja linnanjuhlat piti katsoa. Masentavaa katsoa kuinka Suomessa juhlitaan itsenäisyyttä mielenosoituksin ja mellakoin. Herran jestas sentään! Samaan aikaan katsot kyynel silmäkulmassa kun sotaveteraani kertoo, miten aamutee keskeytyi kl 7 siihen, kun mies tuli ovelle huutamaan että sota on alkanut ja koko päivä ammuttiin tykeillä. En voi käsittää. Ja kun miettii miten Norjassa juhlitaan kansallispäivänä juhlapuvut päällä kaduilla, niin eihän tuo oikein mene. 

Alle kuukausi jouluun aikaa ja joulun jälkeen pikavisiitille Suomeen "jälkijoulun" ja uudenvuoden viettoon. Jee! Joulu menee taas töissä niin kuin muutamana edellisenä vuonnakin, mutta tähän alkaa tottumaan. Onneksi pääsee joulun jälkeen kuitenkin Suomeen ja näkee ihmisiä. Visiitti jää kuitenkin edellistäkin visiittiä lyhyemmäksi, joten en edes yritä nähdä kovinkaan paljon ihmisiä. 


Lara kävi itsenäisyyspäiväjuoksuilla polven mittaisessa hangessa.


Saunailta ja makkaranpaistoa.


Prestvannet ja iltaluistelut.


Ensimmäiset pakkaspäivät Ersfjordenilla.



Pientä joulun tunnelmointia jo. Mielettömän ihanaa ja mielellään stressitöntä joulun odotusta kaikille ja nauttikaa itsenäisyyspäivästä! Joskus pitää lähteä kauas, että näkee lähelle. Täällä ollessa tajuaa, miten mahtava maa Suomi kaikesta huolimatta on ja meidän pitäisi olla enemmän ylpeitä siitä mitä olemme!