Viime viikonloppuna alkoi flunssa ja alkuviikolla jouduin olemaan sen vuoksi kaksi päivää sairaslomalla. On kuulemma ihan normaalia, että tänne muuttaneet ovat flunssassa parin ensimmäisen kuukauden sisällä. Ei tullut siis esimiehelle sairaslomailmoitus yllätyksenä. Ei tässä vieläkään täydessä terässä olla, mutta pahin kurkkukipu ja päänsärky on helpottanut.
Töissä oli mahtava tilanne, kun ensimmäisellä viikolla hoitamani potilas tuli takaisin osastolle. Tapani mukaan pyysin anteeksi kielellisiä puutteitani ja kerroin yrittäväni niiiin kovasti ymmärtää ja puhua norjaa. Potilas vastasi siihen, että hän tietää sen ja pisti merkille että olen oppinut tällä välillä valtavasti. Tuli itselle järkyttävän hyvä fiilis, kun sai kuulla tuollaista palautetta! Hän kiitti minua hyvästä hoidosta ja kehui miten kiva oli huomata että ymmärsimme toisiamme hyvin. Jee! Mutta töitä on tehtävä kovasti kielen eteen ja vielä ollaan aika alkutekijöissä.
Tällä viikolla uskaltauduin maistamaan norjalaista herkkua, brunostia. Se on siis lehmän-, vuohen- tai lampaanmaidon herasta tehtyä juustoa. Heraa keitetään niin pitkään, että se karamellisoituu ja muuttuu ruskeaksi. Siitä juusto on saanut nimensäkin, brunost eli ruskeajuusto. Se on vähän makeaa ja norjalaiset syövät sitä leivän tai vohvelin päällä. Sopii siis sekä suolaiseen että makeaan syötävään. Ihan kivan makuista juustoa, itse kokeilin sitä leivän päälle meetwurstin kanssa ja se yhdistelmä oli kiva. En ehkä välttämättä makean vohvelin päälle laittaisi sitä, mutta kaikkea on kokeiltava.
Norjalaisten ruokakulttuuri poikkeaa aika paljon suomalaisesta ja ruotsalaisesta kulttuurista. Norjalaiset syövät yleensä lounaaksi vaaleaa- tai näkkileipää minkä päälle laitetaan joko voita (smørrebröd) ja brunostia, voita ja erilaisia kalatahnoja tai hilloa ja brunostia. Illalla syödään yleensä jokin tuhdimpi ateria. Sitten kahvihuoneessa ihmetellään, kun suomalaiset ja ruotsalaiset syövät lounaaksi lämmintä ruokaa tai salaattia.
Viikonloppuna käytiin Kilpisjärvellä, missä meillä oli rivitalohuoneisto varattuna hotelli Tundrean kautta. Koirat pakattiin kyytiin mukaan ja perjantaina töiden jälkeen startattiin samantien. Tromsø-Kilpisjärvi välille tulee 160km matkaa ja sen ajaa parissa tunnissa. Tullissa pitää mennen tullen käydä näyttämässä koirien EU-passit, niitä ei erikseen tulla välttämättä kysymään. Jos ei ole käynyt näyttämässä ja tullista lähtee auton perään tarkastaja, niin sakko voi heilahtaa. Aika pieni vaiva on kävellä tulliin sisälle ja vilauttaa passit jos toinen vaihtoehto on sakot. Sen verran flunssan ja töiden uuvuttama olo oli perjantaina, että käytiin ihan ravintolassa syömässä illallinen. Käytiin Tundrean ravintolassa syömässä kokonainen menu ja olipahan aivan järkyttävän hyvää ruokaa! En ole ikinä poron lihaa muuten syönyt kuin käristyksessä ja ajattelin olla rohkea ja kokeilla poron ulkofilettä. Kyllä kannatti! Alkupalaksi syötiin lohikeittoa, mutta oli niin kova nälkä etten hoksannut kuvaa ottaa. Porosta nappasin kuvan, mutta olin jo ahneuksissani vähän maistellut ennen kuvan ottoa...
Suosittelen kyllä todella lämpimästi Tundrean palveluita, jos Kilpisjärvelle on menossa. Hyvää asiakaspalvelua, hyvää ruokaa ja siisti huoneisto. Heillä on myös mökkejä vuokrattavana, mutta ne olivat kaikki varattuina jo. Mutta tuo kaksikerroksinen huoneisto meni kyllä ihan mökistä ja mikä tärkeintä, sauna oli hyvä!
Lauantaina kiivettiin Saana tunturille. Keli ei ollut paras mahdollinen, mutta minkäs teet. Saanalle on matkaa 4km ja matkaan sisältyy aluksi pitkospuita ja 743 (muistaakseni) porrasta. Saana tunturi on 1029m korkea merenpinnasta ja 556m kilpisjärven pinnasta.
Saanan päällä tuuli niin järkyttävästi etten ikinä ole sellasessa tuulessa ollut! Onneks oli hyvin vaatetta päällä ja tuulenpitävät vaatteet. Huipulta ei hirveästi mitään nähnyt, sumu oli aika sakeeta. Mutta olipahan kiva kiivetä! Vähän tuo flunssa tuntui menossa, mutta kaikenkaikkiaan saatiin reissu vähän alle 3 tuntiin tehtyä.
Lauantai-iltana piti käydä vähän Kilpisjärven yöelämässä ja olihan siellä yksi baari. Sunnuntaina aamusaunan ja ruokakaupan kautta takaisin kotiin. Kiva oli käydä Suomen puolella, mutta oli myös kiva tulla kotiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti